Lyötyjä ihmisiä

Seppo Jokisen suosittu komisario Koskinen jatkaa nyt tutkimuksiaan novellien muodossa. Ajatus oudoksuttaa aluksi, mutta Lyöty mies -kokoelman lyhyet tarinat toimivat yllättävän hyvin. Todellisuudessa poliisin työ varmasti muodostuukin juuri tällaisesta pirstaleisuudesta ja työyhteisön yhteinen panos on ratkaisevaa. Tutkittavat tapaukset vaihtuvat kuin liukuhihnalla, mutta silti ne jättävät jälkensä itse kuhunkin. Oman lisänsä tuo Koskisen naisystävän Linnean sairaalassa…

Jaana Eskosen elokuvavinkit

Copenhagen Kanadalaisen Mark Rason ensimmäisessä pitkässä elokuvassa raikas, aikuismainen teinityttö (Frederikke Dahl Hansen) opastaa sympaattista, liki kolmekymppistä miestä (Gethin Anthony) Kööpenhaminassa. He etsivät miehen isoisää, seikkailevat kaupungissa ja valokuvaavat miestä samoissa paikoissa, joissa tämän isä liikkui lapsuudessaan. Koska molemmat päähenkilöt käsittelevät isättömyyttään, he lähentyvät nopeasti. Ikäero ei haittaa, vaikka kyllä se taitaa sittenkin mutkistaa suhdetta….

Kekseliäitä novelleja

Kanadalainen Yann Martel nousi maailmanmaineeseen Booker-palkitulla Piin elämälllä (2002). Sitä ennen hän on kuitenkin jo julkaissut romaanin Self (1996) ja kaksi novellikokoelmaa, joista ensimmäinen on tämä suomennettu Totuus Helsingin Roccamatioista. Kirjan nimi ja niminovelli kiinnostavat tietysti erityisesti meitä suomalaisia. En tiedä, onko kuitenkaan varsinainen pettymys, kun huomaa, ettei novellissa kerrota lainkaan Helsingistä. Nimenä olisi voinut olla mikä tahansa muu…

Ihminen kuolee johonkin

Simone de Beauvoirin syntymästä tulee tänä vuonna [2008] kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi luin hänen vähemmän tunnetun, mutta jo vuonna 1966, vuosi ilmestymisensä jälkeen, suomennetun Lempeän kuoleman. Feministi ja eksistentiaalifilosofi de Beauvoir erittelee kirjassa tunteita, joita hänen äitinsä, Francoise de Beauvoirin äkillinen ja odottamaton sairastuminen syöpään ja sitä seuraava kuolema hänessä herättävät. Kirja on dokumentaarinen ja…

Rakkaudesta lohduttomuuteen

Pakko myöntää: tämä on ensimmäinen kokemukseni Timo K. Mukan (1944-1973) tuotannosta. Hänen kirjallinen tuotantonsa on, jos ei nyt pieni, niin ainakin tiivis: yhdeksän teosta kuudessa vuodessa. Mukkaa pidetään legendaarisena ja arvoituksellisena. Olen tavannut häntä syvästi ihailevia ihmisiä. Onko fanittaminen liioittelua? Mukan seitsemäs teos, pienoisromaani Ja kesän heinä kuolee täyttää tänä vuonna [2008] neljäkymmentä vuotta. Miten se on…

Hohda mitolle 16.9.2017

Tampere-talo, Rooman Colosseum ja Niagaran putoukset hohtavat vihreää valoa 16.9.2017 osana kansainvälistä Hohda mitolle -tapahtumaa, jolla tuodaan tunnetuksi mitokondriaalisia sairauksia. Kampanjassa on mukana monta muutakin kuuluisaa monumenttia ja julkista rakennusta ympäri maailmaa. Tampere-talo hehkuu vihreää valoa lauantaista 16.9. klo 19 sunnuntaihin 17.9. klo 8 asti. Valotempauksellaan Tampere-talo osoittaa sitoumuksensa tukea mitokondriosairauksien tutkimusta ja lisätä kansalaisten…

Sanna Laurilan lukuvinkit

Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta. Suom. Seppo Loponen. Keltainen pokkari. Tammi 2017 (2009). 206 s. Afrikkalaisten kirjailijoiden teoksia julkaistaan suomeksi harvakseltaan. Zimbabwelaisen Petina Gappahin novellikokoelmaa voi pitää siinäkin mielessä tapauksena. Se on tapaus myös siksi, että kokoelma on todella hyvä. Kirja sisältää erityyppisiä tarinoita: kertoja saattaa olla yliopisto-opiskelija, joka on joutunut sattuman oikusta…

Pauliina Wikmanin lukuvinkit

Alice Munro: Jupiterin kuut. Suom. Kristiina Rikman. Keltainen kirjasto. Tammi 2017. 317 s. Nobel-kirjailija Alice Munron novellikokoelma on ilmestynyt alkujaan vuonna 1982, muttei ole lähtökohdaltaan vanhentunut. Sen tarkkanäköiset kertojat antavat henkilöille sielun ja kehon, miljöölle täsmälliset ääriviivat ja tunteille merkityksen. Novellien ikääntyvät naiset ovat rakkaudessaan usein yksinäisiä ja onnettomia, miehet etsivät läpi elämänsä itseään. Jokainen…

Enkelin silmin

Terhi Utriaisen Siivekäs vahtikoira alkaa lupaavasti, mutta ei kanna loppuun asti. Terhi Utriaisen kirja Siivekäs vahtikoira jättää lukijalleen sellaisen olon, että hän on lukenut kauniin kirjan. Se on hyvä, sillä Utriaisen tarina käsittelee kuolemaa ja siitä ei olisi laisinkaan hankalaa kirjoittaa myös ahdistavasti ja rumasti. Siivekkäässä vahtikoirassa nuori valokuvaaja Kaisa ystävystyy vanhemman naisen, syöpään kuolevan…

Johanna Hulkon lukuvinkit

Marjatta Kurenniemi: Onnelin ja Annelin talo. Kuvittaja Maija Karma. WSOY 1966/2009. 93 s. Saatavana myös äänikirjana, joka ilmestyi vuonna 2008. Ikikesäinen, taianomainen tarina kahdesta tytöstä omassa talossaan. Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia. Johnny Kniga 2009. 290 s. Huima romaani sukupuoli-identiteeteistä ja 30-luvun Euroopasta. Boris Pasternak: Tohtori Živago, osat 1-2. Suom. Juhani Konkka, Juhani, Helvi Juvonen ja…

Salla Jalovaaran lukuvinkit

Muriel Barbery: Haltiaelämää. Suom. Lotta Toivanen. Gummerus 2016. 270 s. Siilin eleganssilla (2010) hurmannut Muriel Barbery on kirjoittanut jälleen epätavallisen romaanin. Kaksi erityislahjakasta löytölasta, pianistityttö ja eläinten puhetta ja puiden laulua ymmärtävä tyttö, ovatkin yllättäen haltioiden sukua. Kun haltiat ovat sodassa, so. pahat haltiat ihmisiä vastaan, tytöillä on tehtävä. Fantasiassa on kiehtova, unenomainen tunnelma. Romaanin…

Vuoden 2016 parhaat kirjat

Pauliina Haasjoki: Planeetta. Otava 2016. 77 s. Pauliina Haasjoki on kirjoittanut jälleen hienon runokokoelman, jota ei voi kylliksi kehua. Loppuun asti harkittua, varioivaa ja monimerkityksistä runoutta, joka on myös visuaalisesti mietittyä. Aihepiirit ovat liki ikuisia kirjallisuuden piirissä: aika, ajattomuus, rakas maa-planeettamme, sen maat ja vesistöt, eläimet ja ihmiset. Haasjoki rinnastaa erilaisia elementtejä oivaltavasti ja ehtymättömästi….