Toimituksen elokuvavinkit

Salka kävi katsomassa kolme espanjalaista elokuvaa. Loreak – Flowers Keski-ikäinen Ane (Nagore Aranburu) alkaa saada viikoittain kukkia ilman lähettäjätietoja. Aviomies (Egoitz Lasa) närkästyy tästä. Samaan aikaan Anen etäinen, miespuolinen työkaveri (Josean Bengoetxea) setvii perhe-elämäänsä vaimonsa (Itziar Ituño) ja äitinsä (Itziar Aizpuru) keskellä. Kuolemantapaus nivoo naiset yllättävällä tavalla yhteen. Jon Garañon ja Jose Mari Goenagan ohjaama…

Mustasukkaisen näkökulma

Niels Fredrik Dahlin Viime kesänä -romaanin minäkertoja on mies, joka on tullut laittamaan Norjan ja Ruotsin rajalla olevaa mökkiä myyntikuntoon. Hän alkaa muistella viime kesää, jolloin hän epäili Siri-vaimonsa pettäneen häntä lähellä kesävuokralaisena asuneen Krohnin kanssa. Tilanne kulminoituu Sirin yllättävään raskauteen, keskenmenoon ja siihen, että Krohn löytyy myöhemmin metsästä kuolleena. Onko Krohn ollut Sirin rakastaja, sitä ei koskaan selvästi ilmaista. On hyvä,…

Ihminen kuolee johonkin

Simone de Beauvoirin syntymästä tulee tänä vuonna [2008] kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi luin hänen vähemmän tunnetun, mutta jo vuonna 1966, vuosi ilmestymisensä jälkeen, suomennetun Lempeän kuoleman. Feministi ja eksistentiaalifilosofi de Beauvoir erittelee kirjassa tunteita, joita hänen äitinsä, Francoise de Beauvoirin äkillinen ja odottamaton sairastuminen syöpään ja sitä seuraava kuolema hänessä herättävät. Kirja on dokumentaarinen ja…

Rakkaudesta lohduttomuuteen

Pakko myöntää: tämä on ensimmäinen kokemukseni Timo K. Mukan (1944-1973) tuotannosta. Hänen kirjallinen tuotantonsa on, jos ei nyt pieni, niin ainakin tiivis: yhdeksän teosta kuudessa vuodessa. Mukkaa pidetään legendaarisena ja arvoituksellisena. Olen tavannut häntä syvästi ihailevia ihmisiä. Onko fanittaminen liioittelua? Mukan seitsemäs teos, pienoisromaani Ja kesän heinä kuolee täyttää tänä vuonna [2008] neljäkymmentä vuotta. Miten se on…

Laura Lindstedt ja muistikirja

Kirjailija Laura Lindstedt ja suomentaja Sampsa Laurinen keskustelivat kirjallisuudesta Hangon kirjastossa ja korostivat rutiinien tärkeyttä. Sampsa Laurisella on selkeä mielikuva Laura Lindstedtistä takavuosilta. Tällä oli aina mukanaan muistikirja, oli hän sitten elokuvateatteri Orionissa tai Sodankylän Elokuvajuhlilla. ”Herättää aina uteliaisuutta ja kateutta, mielenkiintoisessa mielessä, kun joku kirjoittaa jotain muistiin”, Laurinen sanoo. Lindstedt myöntää, että muistikirjat ovat…

Coelhospiritual

Paulo Coelho ylistää suvaitsevaisuutta. ”Monesti paras tapa tietää keitä olemme, on selvittää, kuinka muut näkevät meidät”, toteaa Paulo Coelhon teoksen kirjailija-kertoja. Portobellon noita (2007) rakentuukin kirjailijan keräämästä haastattelumateriaalista, josta lukijalle muodostuu mosaiikkimainen ja puutteellinen kuva päähenkilöstä Athenasta. Poikkeuksellisesti Coelho antaa äänen kaikille näille sivustaseuraajille – opettajille, vanhemmille, rakastajille ja vihamiehille – jättäen itse Athenan, Portobellon…

Enkelin silmin

Terhi Utriaisen Siivekäs vahtikoira alkaa lupaavasti, mutta ei kanna loppuun asti. Terhi Utriaisen kirja Siivekäs vahtikoira jättää lukijalleen sellaisen olon, että hän on lukenut kauniin kirjan. Se on hyvä, sillä Utriaisen tarina käsittelee kuolemaa ja siitä ei olisi laisinkaan hankalaa kirjoittaa myös ahdistavasti ja rumasti. Siivekkäässä vahtikoirassa nuori valokuvaaja Kaisa ystävystyy vanhemman naisen, syöpään kuolevan…

Johanna Hulkon lukuvinkit

Marjatta Kurenniemi: Onnelin ja Annelin talo. Kuvittaja Maija Karma. WSOY 1966/2009. 93 s. Saatavana myös äänikirjana, joka ilmestyi vuonna 2008. Ikikesäinen, taianomainen tarina kahdesta tytöstä omassa talossaan. Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia. Johnny Kniga 2009. 290 s. Huima romaani sukupuoli-identiteeteistä ja 30-luvun Euroopasta. Boris Pasternak: Tohtori Živago, osat 1-2. Suom. Juhani Konkka, Juhani, Helvi Juvonen ja…

Vuoden 2016 parhaat kirjat

Pauliina Haasjoki: Planeetta. Otava 2016. 77 s. Pauliina Haasjoki on kirjoittanut jälleen hienon runokokoelman, jota ei voi kylliksi kehua. Loppuun asti harkittua, varioivaa ja monimerkityksistä runoutta, joka on myös visuaalisesti mietittyä. Aihepiirit ovat liki ikuisia kirjallisuuden piirissä: aika, ajattomuus, rakas maa-planeettamme, sen maat ja vesistöt, eläimet ja ihmiset. Haasjoki rinnastaa erilaisia elementtejä oivaltavasti ja ehtymättömästi….

Riina Vuorisalon lukuvinkit

Carlos Maria Dominguez: Paperitalo. Suom. Einari Aaltonen. Basam Books 2006. 134 s. Argentiinalaissyntyisen kirjailijan rakkaudentunnustus kirjoille. Miten eri tavalla kirjat voivatkaan vaikuttaa ihmiskohtaloihin. Joidenkin kirjojen ansiosta ihmiset pelastuvat. Jotkut toiset kirjat ovat kuolemaksi. Hyviä lukuvinkkejä pullollaan! Ja ehdotuksia uusiksi lukutavoiksi. Kokeilkoon ken rohkenee. Michael Nyqvist: Päivää, isä. Suom. Laura Jänisniemi. Avain 2010. 202 s. Kadonneen…

Anne Enright kirjoittaa kosketuksen puutteesta

Booker-palkittu Valvojaiset toi irlantilaiskirjailijan Suomeen. Anne Enrightin (s. 1962) neljäs romaani Valvojaiset (Otava 2010) oli Booker-palkinnon yllätysvoittaja, eikä kirjailija itsekään odottanut tällaista huomiota. Kriitikot ovat kiittäneet hänen kirjojaan aiemminkin, mutta suurelle lukijakunnalle Enright ei ollut tuttu. Lukijoita hän ei kosiskele nytkään. ”Kirjaa on luonnehdittu synkäksi ja ahdistavaksi, epämiellyttäväksi. Vastaan tähän: katsokaa mitä Irlannissa ja todellisessa…

Noora Salon lukuvinkit

Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin. 3. Kuolema. Suom. Otto Lappalainen. Johnny Kniga 2014. 304 s. Aids-trilogian päätösosa itkettää vieläkin enemmän kuin aiemmat kaksi osaa. Se itkettää, suututtaa ja koskettaa. Benjamin, entinen Jehovan todistaja, saattohoitaa aidsiin kuolevaa kumppaniaan Rasmusta sairaalassa. Kun muut ovat kadonneet ympäriltä, Benjamin jää loppuun asti ja senkin jälkeen kertomaan…