Onko Ikitie vielä näkemättä?

on

Ikitie on yksilön selviytymistarina totalitäärisen vainon keskellä. Se on unohdettujen ihmisten tarina.

Ikitie-elokuva perustuu Antti Tuurin romaaniin, joka ilmestyi vuonna 2011. Se kertoo tietoisesta vaikenemisesta ja unohtamisesta, siitä kuinka Suomeen pettyneet ihmiset lähtevät etsimään parempaa elämää, ensin Yhdysvaltoihin, sitten Neuvostoliittoon.

He etsivät vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, joita kumpikaan maa ei lopulta pystynyt tarjoamaan. Näiden ihmisten kohtalosta vaiettiin pitkän aikaa.

Paratiisi muuttuu helvetiksi

Jussi Ketola (Tommi Korpela) haetaan yöllä kotoaan ja kuljetetaan mustien autojen kyydissä itärajan pintaan Lapuan liikkeen ikitieksi nimeämää reittiä. Rajalla Ketola aiotaan ampua, mutta hän pääsee livahtamaan murhaajiltaan ja juoksee rajan yli Neuvostoliiton puolelle.

Yhdessä vapaaehtoisesti Karjalaan saapuneiden amerikkalaisten kanssa Ketola rakentaa työläisten paratiisia. Stalinin vainojen myötä paratiisi muuttuu helvetiksi.

Antti Tuuri kertoo haastelleensa 1980-luvun alussa miestä, jonka isän muiluttajat olivat 1930-luvulla kesäisenä yönä hakeneet kotoa. Miehen isästä tuli Jussi Ketolan esikuva.

Myöhemmin Tuuri luki Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten historiasta, että 1920- ja 1930-lukujen taitteessa, suurena lama-aikana, heitä muutti tuhansittain Neuvosto-Karjalaan.

”Uusi yhteiskunta otti heidät avosylin vastaan ja heidän työpanoksellaan oli merkittävä vaikutus maan kehitykseen”, elokuvan tuottaja Ilkka Matila muistuttaa. ”Tämä ei kuitenkaan auttanut, kun järjestelmä alkoi tukehtua omaan vainoharhaisuuteensa.”

Kun Stalinin terrori alkoi 1930-luvulla, tuhannet päätyivät teloitettaviksi ja lepäävät nyt joukkohaudoissa Karjalassa, muun muassa Petroskoin ympäristössä hiekkakankaalla sijaitsevassa mäntymetsässä, Kransi Borissa. Kaikista Stalinin vainoamista vähemmistökansoista suhteellisesti eniten tapettiin suomalaisia.

Näitä tietoja käyttäen Antti Tuuri kirjoitti romaaninsa Ikitie.

Ohjaaja vaihtui kesken työn

Elokuvan käsikirjoittaminen oli monivaiheinen prosessi.

”Käsikirjoitusta tehtäessä oli tietenkin karsittava paljon romaanin materiaalia; romaaniin voi sisällyttää niin paljon enemmän kuin elokuvan määrämitta sallii”, Antti Tuuri kertoo.

Elokuvan ohjaaja vaihtui kesken työn. AJ Annilan kanssa Tuuri palasi alkuun, Ikitie-romaaniin. Käsikirjoitusta oli kirjoittamassa myös Aku Louhimies. Sitä muokattiin vielä, kun näyttelijät oli valittu. Työ jatkui kuvausten aikana ja elokuvaa leikattaessa.

Antti Tuuri sanoo olevansa lopputulokseen hyvin tyytyväinen.

Ikitie-elokuvasta tuli vaikuttava. Se kertoo hienolla tavalla ihmisistä, joista on haluttu vaieta ja jotka on unohdettu.”

Tarina ihmisistä, perheistä ja kodista

AJ Annila piti Ikitie-romaanin lukukokemusta hyvin vaikuttavana.

”Tarina kulki kuin juna, jonka kyydissä historian vaietut asiat vain tapahtuivat. Asioita ei kaunisteltu tai kauhisteltu, mutta kun suljin kirjan, huomasin itkeväni. En tiedä tarkoin, mikä minua kosketti, mutta tiesin, että halusin tehdä tämän elokuvan.”

”Toivon, että lopulliseen elokuvaan on tarttunut lukukokemuksesta edes jotain. Ettei se olisi tylsä tai patsasteleva historiikki jostain kaukaisesta Neuvostoliitosta, jota emme oikein tunne, vaikka kovasti luulemme niin.”

Annila haluaa, että elokuva tuntuu juuri niin uskomattomalta ja aidolta kuin tarina, jonka hän Tuurin kirjasta luki.

Ikitie ei ole minulle elokuva politiikasta vaan elokuva ihmisistä, jotka ovat valmiita matkaamaan maailman ääriin rakentaakseen paremman maailman. Ehkä juuri se minua Tuurin kirjassa kosketti. Se että kaiken myllerryksen keskellä Ikitie on tarina ihmisistä ja perheistä. Kodista joka meitä jossakin odottaa tai jonka rakennamme aina uudestaan ja uudestaan.”

Ikitie auttaa ymmärtämään

Antti Tuurin tositapahtumiin pohjautuva Ikitie on seitsemäs osa Äitini suku -sarjaa ja Jussi Ketola -sarjan kolmas osa. Kaksi ensimmäistä ovat Taivaanraapijat (2005) ja Kylmien kyytimies (2007).

Elokuva kuvaa idealismia, vapautta, kansainvälisyyttä, suomalaisuutta, pakolaisuutta ja selviytymistä. Se on selvästi suvaitsevaisuuden puolella eikä hae poliittista ulottuvuutta.

Ikitie itkettää, se on raskas ja väkivaltainen, mutta puhdistava kokemus. Se auttaa ymmärtämään nykyaikaa ja niitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet unelmansa.

Akseli Kangas

Kuvassa Sidse Babett Knudsen ja Tommi Korpela

Kuva: Matila Röhr Productions

Ikitie

Tuottaja Ilkka Matila

Ohjaaja AJ Annila

Käsikirjoittajat Antti Tuuri, AJ Annila ja Aku Louhimies

Perustuu Antti Tuurin Ikitie-romaaniin

Yhteistuottajat Kristian Taska, Martin Persson, Gunnar Carlsson, Simo Perry

Executive producers Ari Tolppanen, Mikko Leino

Kuvaaja Rauno Ronkainen F.S.C.

Lavastaja Kalju Kivi

Pukusuunnittelija Eugen Tamberg

Maskeeraussuunnittelija Riikka Virtanen

Leikkaaja Tambet Tasuja

Äänisuunnittelija Fredrik Dalenfjäll

Säveltäjät Ian Person, Kalle Gustafsson Jerneholm

Musiikin sovitus ja lisäsävellykset Panu Aalto

Musiikin sovitus Tuomas Kantelinen

Rooleissa muun muassa Tommi Korpela, Sidse Babett Knudsen, Hannu-Pekka Björkman, Irina Björklund, Sampo Sarkola, Ville Virtanen, Jonna Järnefelt, Eedit Patrakka, Rosa Salomaa

Elokuvan kesto 1 h 43 min

K 16

Suomen ensi-ilta 15.9.2017

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s