Siirtolaisten historia harmonikalla

on

Annie Proulxin (s. 1935) tunnetuin teos on Laivauutisia-romaani (1994), joka palkittiin sekä Pulitzerilla että National Book Awardilla. Tunnettu on myös Brokeback Mountain –novelli, johon samanniminen Ang Leen elokuva perustuu. Novelli löytyy kokoelmasta Lyhyt kantama: Kertomuksia Wyomingista (1999, suomeksi 2001), mutta ilmestyi jo vuonna 1997 The New Yorker -lehdessä.

Muita Proulxin kirjoja ovat vielä suomentamaton Postcards (1992), Vaarallinen harmonikka (1996, suomeksi 1999), Ässä hihassa (2002) ja Maan tomua (2007). Tämä entinen toimittaja ja opaskirjojen kirjoittaja aloitti varsinaisen kirjailijanuransa 53-vuotiaana ja on onnistunut luomaan kansainvälisesti kantavan uran.

Vaarallinen harmonikka asettuu Proulxin tuotannossa vedenjakajan osaan. Siitä joko pitää tavattomasti, tai se jää kokonaan lukematta.

Vaarallinen harmonikka sisältää monta vajaan sadan sivun kertomusta, jotka seuraavat kronologisesti toisiaan. Niitä yhdistävä tekijä on harmonikka, jonka tuo Amerikkaan sen sisilialainen rakentaja vuonna 1893, ja siitä lähtien se vaihtaa omistajaa eri tavoin. Se myydään, lahjoitetaan, varastetaan, mutta onnea se ei tunnu kenellekään tuovan.

Omistajat edustavat eri rotuja, kansallisuuksia ja kieliä. Yhteistä heille on amerikkalaisuus, jota symbolisoi harmonikan vaatimaton kansanmusiikki.

Herkullisen musiikillinen kertomuskokoelma

Proulx pyrkii tiivistämään siirtolaisten historian, amerikkalaisuuden ytimen, reiluun kuuteensataan sivuun, mikä on vaativa tehtävä. Hän onnistuu siinä alun kangertelun jälkeen hyvin. Hän kuvaa kiihkottomasti ja objektiivisesti ihmisiä, joiden kohtalona ei ole menestyä tai rikastua. Kaikki henkilöt ovat kuitenkin hyvin inhimillisiä ja kokonaisia.

Runsas, jatkuvasti vaihtuva henkilögalleria syö jonkin verran kirjan vetoa. Romaanimuotoa paremmin Proulx tuntuu kuitenkin hallitsevan pienimuotoiset kertomukset ja novellit.

Ristiriitaista kyllä Vaarallisen harmonikan salaisuus on sen vaihtelevuus. Samantyyppinen rakenneratkaisu on myös esimerkiksi Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaissa, joka on vähäeleisempää, ehkä myös syvällisempää kerrontaa. Siitä kuitenkin puuttuu herkullinen musiikillinen sisältö, joka on Vaarallisen harmonikan kiinnostavimpia puolia.

Kuvauksen yksityiskohtaisuus ja tarkkuus antavat lukijalle paljon. Taustatyö on tehty varman päälle. Kirja tuntuu juonellisesti aukottomalta, ja se on riittävän hyvin kerrottu. Vahva musiikillinen näkökulma, uudisraivaajien elämä ja rikas kielen vyörytys tekevät kirjasta väkevän ja vivahteikkaan. Kirjan juoni vaatii lukijalta kiinnostusta musiikkiin ja joustavuutta. Lukuohjeeksi voisi merkitä sen, että lukee yhden kertomuksen kerrallaan.

Tavallisista ihmisistä sievistelemättä

Annie Proulx ei moralisoi tavallisia, konstailemattomia ihmisiä ja heidän ympäristöään. Hän ei nöyristele heidän edessään, mutta ei myöskään mahtaile. Hän on suorastaan välinpitämätön heitä kohtaan. Tuntuu kuin kertojan elämänasennetta leimaisi ajatus siitä, että ihminen on heitetty maailmaan oman onnensa nojaan. Toisaalta hän on usein vain ympäristönsä tuote eikä voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

Henkilöhahmoja tärkeämpää tuntuu kuitenkin olevan tarinankerronta ja nimenomaan se suuri amerikkalainen tarina, jota Proulx on lähtenyt metsästämään.

Proulxin kieli on paikoin ronskia ja groteskia, tai ainakin kaunistelematonta. Hän ei sievistele eikä hän ole sentimentaalinen, kuten esimerkiksi Laivauutisia-elokuva antaa ymmärtää.

Proulx osaa myös tragikomedian eri sävyt. Hänen huumorinsa on joskus heleää, joskus mustaa, toisinaan myös kuivaa. Henkilöt ovat kiitettävän itseironisia.

Onko kirjasta klassikoksi? Se on reilu kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen yhä tuore ja ajankohtainen. Luulenpa, että se löytää aina uusia lukijoita sukupolvesta toiseen ja että siihen palaa uudelleen sen kerran luettuaan. Erityisesti musiikinystävälle se on tyhjentämätön aarre.

Annie Proulx: Vaarallinen harmonikka. Suom. Marja Alopaeus. Otava 1999. 648 s.

Noora Salo

Annie Proulxin kuva: Otava/ Jerry Bauer

Julkaistu Salkassa nro 1/2009

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s