Vilpitön jokaisella nuotilla

Jazzlaulaja Kadri Voorandin ura on tehnyt suuren hypyn. Nyt hän hyppäsi Hangon Musiikkijuhlille kvartettinsa kanssa ja tarjosi rakkaudentäyteisen, merellisen konsertin.

Kadri Voorand on virolainen jazzlaulaja ja säveltäjä, joka esiintyi Hangon Musiikkijuhlilla edellisen kerran vuonna 2010. Paljon on tapahtunut sen jälkeen.

Voorand kertoo olleensa kahdeksan vuotta sitten teini-ikäinen ja ”vihreä”.

”Olen edelleenkin sitä, mutta kaikenlaista on tapahtunut. Olen kirjoittanut paljon, säveltänyt, matkustanut. Jo silloin minulla oli monta bändiä. Nyt on vielä enemmän. Useimmilla laulajilla on vain yksi bändi, minulla on todella monta. Olen tehnyt satoja projekteja, ja sävellän myös muille artisteille.”

Kadri Voorand on Virossa erittäin suosittu ja tunnettu laulaja. Hän voitti tänä vuonna Estonian Music Awardseissa parhaan naisartistin palkinnon ja Kadri Voorand Quartetin levy Armupurjus (Rakkauden huuma) palkittiin parhaana jazz-levynä.

Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Noa Nakai näkee hänet ilmaisullisesti vahvana esiintyjänä, jonka sävellyksissä on sekä herkkyyttä että räiskettä.

Kasvanut kansanmusiikin keskellä

Kadri Voorand on valmistunut Viron musiikkiakatemiasta pääaineenaan jazzlaulu. Sitä ennen hän soitti pianoa musiikkikoulussa.

Voorand on syntynyt musiikin keskelle. Hänen äitinsä johtaa Viron Lahemaassa isoa kansanmusiikki-ensembleä, joka koostuu paikallisista perheistä. Eri-ikäiset ihmiset laulavat ja  tanssivat. Esiintyjät myös opettavat yleisöä tanssimaan. Esitykset lähentelevät teatteria. Ne ovat suurelta osin juhlimista. Musiikki on vanhaa virolaista kansanmusiikkia, ei modernia, jota sitäkin on Virossa paljon tarjolla.

”Kasvoin tehden näitä esityksiä. Eläminen tällaisen keskellä oli luonnollista. Luulin pitkään, että kaikki elävät näin. Olen myöhemmin tajunnut, kuinka onnekas ja onnellinen olen ollut. Laulamme ja tanssimme yhä sukulaisten kesken, improvisoimme lauluja. Perinne elää vahvana Pohjois-Virossa, Lahemaan alueella.”

Voorand on laulanut syntymästään saakka Viron laulujuhlilla, joihin parhaimmillaan osallistuu 30 000 laulajaa. ”Olin todella hämmentynyt, kun pari viikkoa sitten siellä laulettiin kaksi omaa lauluani. Ihmettelin, etten enää vain laula siellä, vaan olen paikalla lauluntekijänä. Se on outoa.”

Hitunen onnea ja paljon surua

Hangon Musiikkijuhlien tämän vuoden teema on Vapaa ääni. Mitä tämä sinulle merkitsee?

”Sävellän kaiken itse, olen itsenäinen artisti. Vapaa ääni on itse asiassa ainoa tapa laulaa ja kertoa tarina. Kun tarkoituksena on tuoda oma tunteellinen kokonaispaketti esille, päämäärän pitää olla vilpitön. Sitä ei voi tuoda esille, jos ei ole vapaa”, Voorand sanoo.

Hetken mietittyään hän lisää: ”Vapaus on sitä ikään kuin ottaisi vaatteet pois yleisön edessä. Aina voi tietysti olla vieläkin enemmän avoin. Riskinä on se, että kaikki tulee esille. Silloin ei ole enää mysteeri. Tällöin musiikki kuitenkin aina pelastaa. Jokainen tulkitsee kuulemansa eri tavalla. Jos olen vilpitön ja tuon onneni esille, se tuo vilpitöntä onnea kuulijalle ja ehkä vie tätä elämässä eteenpäin.”

Entä jos laulu ei tuotakaan kuulijalle onnen tunnetta?

”Se ei minua haittaa laisinkaan. Olen onnellinen siitäkin, jos kuulija kokee surua tai vihaa kuunnellessaan esitystäni. Pääasia on se, että muodostuu tunteita. Pari päivää sitten kuulin, että lauluni on auttanut erästä kuulijaa. En tiedä, autanko, mutta tämä on metodini. Ei saa ottaa keneltäkään pois sitä, että on surullinen tai onneton. Tunteet ovat tärkeitä.”

Voorand vertaa tätä rakastumisen tunteeseen. Rakkauteen kuuluu hitunen onnea, mutta myös paljon surua.

”Lauluni teettävät erilaisia tunteita eri ihmisille. Vaikka ei ymmärtäisikään laulujen sanoja, voi esitys teettää ilon tai surun tunnetta kuulijassa.”

Teeskenteleminen ei kuulu Voorandin mukaan taiteentekemiseen millään tasolla.

”Jos laulaja vain teeskentelee laulavansa jostain tunteesta, tilanne on 50/50. Esityksen on oltava vilpitön kaikaisella nuotilla. Oikeastaan kyse on pikemminkin reaktiosta kuin tunteen luomisesta. Vapaa ääni aiheuttaa reaktion kuulijassa. Ei ole väliä, millainen reaktio syntyy.”

Elämää haavemaailmassa

Mikä on vaikeinta muusikkona olemisessa?

”En tiedä. Kun opiskelin näyttelemistä, meillä oli ankara opettaja. Silloin oppi, että jokainen yksityiskohta pitää tehdä sataprosenttisesti. Jokainen sana on käsiteltävä kokonaan, myös sellaiset pikkusanat kuin ja tai mutta. Kaikki kulmat on tuotava esille kehossa. Sanoja voi teeskennellä, mutta ne eivät kosketa kuulijaa.”

Voorand myöntää olevansa tarkka. Kaikki tekeminen on analysoitava.

”Jos vaikka myyt jotain, teet jotain, kirjoitat, pitää ajatella, mitä yksityiskohdat tekevät minulle. Kun avaat tämän itsellesi, avaat sen koko maailmalle. Kyse ei oikeastaan ole tunteellisena olemisesta, vaan olemisesta.”

Hän luo maailmaa unelmistaan. ”Olen silloin haavemaailmassa. On vaarana kadota sinne kokonaan. Silloin ei halua palata takaisin normaaliin arkeen. En näe tätä itselleni riskinä. Haluan elää näin.”

Samaa hän näkee kaikessa taiteessa. Taiteilija on unessaan, hän voi nauraa, hymyillä, luoda fantasiaa. Kun tekee ja kuuntelee musiikkia, haluaa sitä koko ajan. Voorand nauraa, ettei hieno auto tai iso talo Hangossa tuo onnea.

”Materia ei merkitse mitään silloin, kun kasvoilla on miljoonan dollarin hymy. Elän tätä hymyä joka ilta konsertissa tai harjoitellessani. Kyllähän työhön toki liittyy paljon rutiinejakin: sähköposteihin vastaamista, matkojen varaamista, reissaamista, mikä ei ole aina niin mukavaa.”

Työhönsä hän on kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen ja haluaa tehdä sitä niin kauan kuin elää. Hän kertoo valmistautuvansa konsertteihin aina hyvin. Silloin elää hyvin.

”Tämä muuttaa tavan elää arkea. Ei ole oikeastaan väliä, onko kyse konsertista vai harjoituksista. Jos joku lentää kanssani, upeaa. Olet tervetullut haavemaailmaani. Todennäköisesti haluat mieluiten omaan haavemaailmaasi.”

Merta, rakkautta ja jotain suomeksi

Millainen konsertti Hangon konsertti tällä kertaa on?

”Riippuu siitä, millaisella tuulella olen. Tykkään joskus improvisoida. Puolet lauluista on englanninkielisiä, puolet viron. Suomeksi ehkä jotain tai sitten ei. En puhu suomea, vaikka opin sitä lapsena. Olen unohtanut suomen kielen. Sisälläni se kuitenkin on.”

Hangon Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Milla Rantala kiteyttää hyvin teeman Vapaa ääni yhden olemuksen: ”Voimme puhua ja laulaa omalla äidinkielellämme.”

Voorand sanoo, että konsertissa on ainakin rakkautta paljon ilmassa. Hän laulaa myös rakkauden nurjasta puolesta, ajan kulumisesta ja totuuden paljastumisesta. Laulun You Took a Girl Got a Woman sanoja hän suomentaa vapaasti: ”Otit tytön, sait naisen. Otit naisen, sait akan. Otit pojan, sait miehen. Otit miehen, sait ukon.”

Todellakin, hän suomentaa. Ja hän ääntää todella hyvin. Kieli elää.

Myös meri on tärkeällä sijalla Voorandin konserteissa, onhan hän kotoisin Pohjois-Virosta. ”Meri on meille tärkeää, kuten teillekin Hangossa. Monissa sävellyksissäni käsittelen merta. Tässä konsertissa on ainakin kolme meriaiheista laulua.”

Esimerkiksi Kersti Merilaasin runossa kerrotaan kalastajasta ja tytöstä. Tyttö haluaa naimisiin kalastajan kanssa, mutta kalastaja rakastaa meren tyrskyjä. Lopussa ei kerrota, kuinka käy. Se jää kuulijan mielikuvituksen varaan.

Voorand ei näe eroa yleisöjen välillä eri maissa, kunhan yleisö koostuu ihmisistä. Hän kertoo kuitenkin huvittuneena, että Ukrainassa, joskus myös Venäjällä, näkyy olevan tapana antaa kukkia laulajalle jokaisen laulun jälkeen. Mitenkähän käy Hangossa?

Pia Hyttinen

Kadri Voorand Quartet esiintyy Suomessa 6.10.2017 Turku Flame Jazzissa ja 2.11.2017 Tampere Jazz Happeningissa.

www.hankofestival.fi

www.kadrivoorand.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s