3000 neliötä muumeja

Kuinkas sitten kävikään? on Muumimuseon ensimmäinen perusnäyttely.

Tampere-talon uudistus on nyt viimeistä silausta vaille valmis. Johtaja Paulina Ahokas sanoo, että talon uudistuksen tavoitteena on ollut luoda aina avoinna oleva kulttuurikontekstissa toimiva talo. ”Maksuttomuus on erityisen tärkeää. Se että tämä on kaikkien saatavilla.”

”Muumien kaltainen kansallisaarre kuuluu kaikille”, hän lisää ja kehuu Tampereen taidemuseon ja samalla Muumimuseon johtajan Taina Myllyharjun tiimeineen tehneen fantastista työtä.

Toivottavasti talossa kävijöille välittyy myös tieto siitä, että Muumimuseoon on normaali museon sisäänpääsymaksu, joka on tällä hetkellä 12 euroa aikuisilta ja 6 euroa lapsilta.

Muumimuseon kävijätavoite on 200 000 henkeä vuosittain. Se ei ole kaukaa haettu, kun ottaa huomioon vanhan Muumilaakson kävijämäärän viime vuosilta, joka on ollut 40 000-100 000 henkeä. Suurin osa kävijöistä on ollut ulkomaalaisia. Ensi vuodeksikin on jo tullut varauksia japanilaisryhmiltä.

Asialla alan parhaimmat

Taina Myllyharju valottaa museon syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Vuodesta 1986 alkaen Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä antoivat Tampereen taidemuseolle noin 2000 työn lahjoituksen, joka sisältää alkuperäisiä, muumiaiheisia kuvituksia ja luonnoksia, kolmiulotteisia kuvaelmia, muuta taidetta ja esineistöä. Kokoelma oli kolmekymmentä vuotta sijoitettuna pääkirjasto Metsoon.

Kun Metson remontti pakotti etsimään muumeille uuden tilan eikä Tampereen taidemuseon alakerran väliaikainen näyttelypaikka enää vastannut tarpeita, löytyi Tampere-talon entisestä Studiosta luonteva koti.

”Kun mietimme, kuka tämän kaiken tekee, mieleen tuli: parhaimmat”, Myllyharju sanoo. ”Esimerkiksi näyttelyarkkitehti Taina Väisänen on loistava, tarkka ja luova. Näyttelyn käsikirjoituksesta on vastannut näyttelypäällikkö Virpi Nikkari.”

Kaikki kuvitukset ja kuvaelmat on konservoitu näyttelyä varten, ja valaistussuunnittelija Jaakko Kiukkanen on suunnitellut teoksille uudet vitriinit sekä valaistuksen. Museon äänimaailmasta on vastannut äänisuunnittelija Niklas Vainio, ja huonekalujen sekä lounge-tilan suunnittelun ovat tehneet muotoilijat Aamu Song ja Johan Olin. Animaatiot ovat animaattori Mika Koskisen ja kuvataiteilija Jarno Vesalan käsialaa.

Maailman ainoa Muumimuseo on nyt 1800 neliötä. Ensimmäinen näyttely Kuinkas sitten kävikään? käsittää noin 400 piirrosta ja muuta esinettä ja kolmisenkymmentä kuvaelmaa, joista tunnetuin lienee viisikerroksinen, kaksi metriä korkea, sininen Muumi-Talo. Taloa oli rakentamassa Janssonin ja Pietilän lisäksi heidän ystävänsä lääketieteen lisensiaatti Pentti Eistola. Alkuperäiseen taloon tutustumisen lisäksi kävijä pääsee liikkumaan huoneesta toiseen museon 3D-mallinnetussa Muumi-Talossa.

Kahdentoista kirjan tapahtumat

Kuinkas sitten kävikään? -näyttely on nimetty Tove Janssonin kuuluisimman kuvakirjan (1952) mukaan. Siinä Muumipeikko ystävineen joutuu maidonhakumatkallaan jännittävään seikkailuun, jossa yllätykselliset tapahtumat seuraavat toisiaan. Samalla tavoin uuden Muumimuseon ensimmäinen perusnäyttely vie kävijän seikkailulle muumikirjojen maailmaan, josta ei yllättäviä käänteitä puutu. Sitä voi pitää yleisön kannalta haastavana. Siinä määrin paljon katsottavaa riittää.

Näyttelyssä voi tutustua kuvitusten ja tekstien avulla muumien koko tarinaan ensimmäisestä kirjasta Muumit ja suuri tuhotulva (1945) viimeiseen teokseen Muumilaakson marraskuu (1970) saakka. Kahdentoista kirjan tapahtumat ja juonenkäänteet vievät katsojan mukanaan ja hän voi hämmästellä, että kuinkas sitten kävikään, siirtyessään tarinasta toiseen.

Ensi kertaa esillä on Paraphernalia-lahjoituksen esineistöä, joka sisältää muun muassa muumihahmoja, luonnoksia, työskentelyvälineitä, erilaisia kuvaelmien valmistuksessa käytettyjä materiaaleja, valokuvia ja dioja sekä kirjeenvaihtoa.

Ei pidä myöskään unohtaa jo aiemmin tänä vuonna avattua muumikirjojen Lukukirjastoa, joka sijaitsee Tampere-talon ala-aulassa.

Olemassa on myös 100 neliön vaihtuvien näyttelyiden tila, joka avautuu elokuussa 2017 Tove Janssonin syntymäpäivänä. Sen ensimmäinen näyttely on Tove Jansson ja muumit, joka esittelee muumihahmojen historiaa ja sisältää harvinaisuuksia, kuten animaatiotallenteen ensimmäisestä muumihahmosta, jonka Tove piirsi teini-ikäisenä.

Pedagoginen tila, Ateljee, 800 neliötä, on tarkoitettu muun muassa erilaisten työpajojen, koululaisohjelmien ja värikylpyjen toteuttamiseen. ”Se on sellainen tekemistä kaikille -tila. Tilasta vastaava museolehtori aloitti työnsä kaksi viikkoa sitten, joten emme vielä tiedä kertoa tarkemmin”, Taina Myllyharju selventää.

Kolmen vuoden näyttelykierto

Myllyharju kertoo, että Muumimuseoon on palkattu 12 uutta työntekijää, joilla on vihreät työasut. ”Kahden vuoden suunnittelu ja konservointityö on valmis. Tähän ensinäyttelyyn on käytetty miljoona euroa. Värimaailma vastaa sävyiltään Kuinkas sitten kävikään? -kirjan värejä ja perustuu siten Tove Janssonin omaan väripalettiin. Näyttelytekniikka on täysin uutta, ja myös erityisryhmät on huomioitu selko- ja vieraskielisin sekä kuvailutulkatuin oheismateriaalein. Varmasti hämmästytte, yllätytte ja saatte uusia elämyksiä.”

Näyttelyyn voi tutustua seinätekstien, painetun opasvihkosen tai selattavien näyttöjen avulla. Älypuhelinta käyttävät asiakkaat voivat ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi Muumimuseo-sovelluksen, josta löytyy sekä dramatisoitu että perinteinen opastus. Materiaalit on toteutettu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, japaniksi ja venäjäksi. Museossa on joitakin interaktiivisia kohteita kuten Taikurin hattu, jossa tapahtuu kummia sinne astuttaessa sekä hattivattianimaatio, jota voi ohjailla kosketuksella.

Näyttely aiheuttaa hengästystä. Runsaudenpula on kuitenkin taivutettu tyylikkäästi. Näyttely houkuttelee vierailemaan museossa useammankin kerran. Eipä ihme, että Moomin Charactersin taiteellinen johtaja Sophia Jansson haluaa sanoa yleisölle terveiset: ”Come back! Tulkaa uudelleen!” Hän itse löytää muumitöistä joka kerta uusia elämyksiä.

Kuinkas sitten kävikään? -näyttelyn työt ovat esillä kolme vuotta, minkä jälkeen ne saavat levätä seuraavat kolme vuotta. Näyttely on melko hämärä, jotta esimerkiksi arat tussipiirrokset eivät vahingoittuisi. Miten näyttely sopii perheen pienimmille?

”Näyttely on ikärajaton. Olemme kuitenkin pyrkineet siihen, että se ei kuvaa ainoastaan onnellisuutta. Muumien maailmaan kuuluu myös tummuus ja ahdistus. Esimerkiksi pyrstötähteä pidetään Nagasakin ja Hiroshiman atomipommien vertauskuvana”,  näyttelyopas kertoo.

Pia Hyttinen

Kuvassa on Pentti Eistolan rakentama ensimmäinen Muumi-Talo, jonka hän antoi Tove Janssonille lahjaksi.

Kuva: Sara Vertanen

www.muumimuseo.fi

www.tampere-talo.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s