Kuljeskeleva naismuukalainen

Isabelle Eberhardt (1877-1904) oli Geneven porvarispiireissä kasvanut aatelisnainen, syntyperältään saksalais-venäläinen. Hän eli suurimman osan aikuisiästään miehitetyssä Pohjois-Afrikassa, matkusti alueella arabimieheksi pukeutuneena, miehen nimellä (Si Mahmud Saadi) ja tutustui pitkillä aavikkoretkillä paikallisiin.

Isabelle oli saanut hyvän koulutuksen, opiskellut muun muassa arabian kieltä ja klassista venäläistä kirjallisuutta. Pariisilaislehti julkaisi hänen ensimmäisen novellinsa, kun hän oli 15-vuotias. Sen jälkeen hän kirjoitti kertomuksia, novelleja, esseitä, matkakuvauksia, romaania ja käänsi venäläistä lyriikkaa. Hän oli myös kirjeenvaihdossa oppineiden arabimiesten kanssa. Kaikki kirjalliset työnsä hän signeerasi miehen nimellä.

Isabelle kääntyi äitinsä kanssa virallisesti islamin uskoon Algeriassa vuonna 1897. Syvä kiinnostus uskontoa ja mystiikkaa – ja vapautta – kohtaan ajoi hänet kerta toisensa jälkeen Afrikkaan, josta hän joutui useammankin kerran palaamaan Eurooppaan.

Hän kuoli epäselvissä olosuhteissa Ain Sefrassa vain 27-vuotiaana.

Kiehtova persoona

Isabellella oli hyvä tausta vain paperilla, hän eli lapsuudesta asti kurjissa ja köyhissä oloissa. Ehkä siksi hän sopeutui vaivatta Afrikan vaatimattomiin oloihin, nukkumiseen teltoissa, kahviloiden olkimatoilla ja taivasalla.

Hänen elämänsä oli ylipäätään hyvin erikoinen, ja hän oli poikkeuksellisen rohkea jopa nykynäkökulmasta. Arabimaissa ei ole aina turvallista liikkua nykyäänkään, eikä se ollut sitä sata vuotta sitten mieheksi pukeutuneelle nuorelle naiselle, jonka kaikki tiesivät olevan nainen, mutta kukaan ei hienotunteisuuttaan puhunut siitä.

Suurimmat kysymykset pohtii heti alkuun, kun miettii, onko Isabelle ehkä kiinnostavampi henkilönä kuin matkakuvaajana. Isabelle oli moderni nainen ja kirjailija, monille yhä kulttihahmo.

Vaikka häntä verrataan sekä George Sandiin että Coletteen, hän oli monikerroksisempi, sillä hän käyttäytyi miehen puvussa hillitysti ja säädyllisesti; naisena hän harrasti irtosuhteita ja feminismiä, joita tietysti pidettiin kovin moraalittomina harrasteina. Nuori, selvästi vielä ”keskeneräinen” nainen etsi itseään keskellä islamin maailmaa.

Isabelle Eberhardtin kirjallisen perinnön haltija, kirjailija ja lehtimies Victor Barrucand toimitti useita hänen käsikirjoituksiaan kirjoiksi. Barrucand väritti Isabellen hahmoa ja kirjoitustyyliä ja saikin toimitustyöstään ankaraa kritiikkiä. Ensimmäisen kirjan, Islamin siimeksessä (Dans l’ombre chaude de l’islam), jälkeen hän ei enää muokannut tyyliä yhtä innokkaasti.

Kirjan ensipainos ilmestyi vuonna 1906 ja oli hyvin suosittu. Siitä otettiin uusintapainoksia heti ilmestymisensä jälkeen.

Väistämättä joutuu miettimään sitä, kuinka paljon kirjassa kuulee kirjailijan omaa ääntä, kuinka paljon toimittaja Barrucand on vaikuttanut tyyliin. Kuinka paljon Isabellen tarinassa on totuutta? Kuinka paljon sillä on merkitystä, kun kyseessä on lukukokemus?

Silmän gastronomiaa

Islamin siimeksessä ei ole pelkästään matkakirja. Siinä yhdistyy matkustaminen, päiväkirjamaisuus ja novellistiikka. Kielellisesti teos on lyyristä ja maalailevaa.

Isabelle ei itse asiassa edes matkusta vaan kuljeskelee mietiskellen. Hän kirjoittaa matkustamisesta: ”Matkustaminen ei ole ajattelemista vaan sitä että näkee asioiden seuraavan toisiaan, että käsittää elämänsä suhteessa tilaan. Hitaasti avautuvien maisemien yksitoikkoisuus auttaa meitä hellittämään taakaksi ottamistamme murheista ja antamaan tilaa kevyelle ja rauhalliselle mielelle, jota ei kiireinen matkamies tavoita siirtyessään hätäisesti paikasta toiseen.”

Hän painottaa matkustamisen verkkaisuutta ja nautiskelua, levollista mielentilaa ja paimentolaisten elämäntapaa.

Vaikka Isabelle Eberhardt pohtii läpi teoksen, hän ei pohdi paljoakaan uskonnollisin käsittein tai ylipäätään uskontoa filosofoiden, mikä on yllättävää. Uskonto tulee esille lähinnä käytännön vaikutuksena arkielämään ja traditioihin. Joskus se ilmenee myös taikauskona, kuten sudanilaista katujuhlaa vietettäessä. Islam, juutalaisuus, kristinusko ja taikausko yhdistyvät kirjassa kuitenkin riittävän jännittävällä tavalla.

Teoksen arkiset kuvat ovat ikiaikaisia. Lieneekö maailmanmeno paljoakaan muuttunut sadassa vuodessa, kun kyseessä ovat beduiinit ja berberit? Isabelle liikkuu sekä naisten että miesten maailmassa, sekä muslimien että juutalaisten parissa. Kaikilla heillä on omat tapansa ja maneerinsa, joita ihmetellä.

Isabellen matkat ovat selvästi tirkistelyn ja tuijottamisen taidetta, silmän gastronomiaa. Hän on lähtenyt matkalle maailmaan, joka on ollut ja on yhä monella tapaa länsimaalaisilta suljettu ja siksi säilynyt niin omintakeisena. Hän on halunnut jatkaa lapsuudesta asti itseään seurannutta ulkopuolisuuden tunnetta katselemalla vierasta kulttuuria naisena miehen puvussa.

Jatkuvan ajattelun merkitys

Isabelle Eberhardtin perässä ovat myöhemmin tulleet turistit ja massat, lähinnä Egyptiin, Tunisiaan ja Marokkoon. On kuitenkin muistettava, että yksittäisen ”snobimatkailijan” vaihtoehtoinen tuijotuskin on alkuperäisen häirintää.

Hienointa kirjassa on se, että se korostaa jatkuvan ajattelukyvyn merkitystä. Isabelle esimerkiksi tapaa nuoria opiskelijoita, ”jotka aavistavat asioita, jotka valtaosa ihmisistä unohtaa vanhetessaan.” Hän on varsin huolissaan ajattelukyvyn kasvun pysähtymisestä ja ihmisten tuomitsevasta asenteesta, vaikka kaiken aikaa pitäisi avata sydäntään enemmän.

Islamin siimeksessä on ylistys nuoruudelle, ennakkoluulottomuudelle ja rakkauden kokemukselle: se on ele kohti suvaitsevaisuutta ja jatkuvaa kasvua.

Isabelle Eberhardt: Islamin siimeksessä. Suom. Marja Haapio. Basam Books 2007. 205 s.

Pia Hyttinen

Julkaistu Salkassa nro 2/2007

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s