”Musiikissa on oltava kitkaa”

Viulisti Pekka Kuusisto soitti Tampere Filharmonian solistina Magnus Lindbergin viulukonserton Tampere Biennalessa huhtikuussa 2008. Monipuolisella muusikolla oli muutakin mielessään.

Magnus Lindbergin viulukonsertto syntyi New Yorkin Lincoln Centerin, Barbican Centerin, Casa da Música-Porton ja Ruotsalaisen kamariorkesterin tilauksesta ja sai kantaesityksensä New Yorkin Mostly Mozart -festivaalilla elokuussa 2006, Mozartin 250-vuotisjuhlavuonna. Solistina oli silloin georgialainen Lisa Bathiasvili, joka levytti teoksen Radion Sinfoniaorkesterin kanssa vuonna 2007.

Lindbergin Batiashvilille omistamaa viulukonserttoa on verrattu todelliseen klassikkoon, Jean Sibeliuksen viulukonserttoon. Nyt kun tämä omistussuhde on päättynyt, monet viulistit haluaisivat soittaa sen. Mielellään Pekka Kuusistokin (s. 1976) siihen tarttui. ”Otan sen osaksi kantaohjelmistoani”, hän kertoo. ”Lindberg on hyvä säveltäjä: hän ei päästä käsistään mitään, mikä ei ole valmista.”

Kuusisto myöntää, että hänkin löytää Lindbergin viulukonsertosta sibeliaanisia sävyjä, lähinnä kansanmusiikkimaisuudessa, mutta keskiosassa on myös suoria muistoja Einar Englundista. ”En tiedä, onko se tarkoituksellista, mutta Lindberg tuntee perinteen. Konsertossa on paljon assosiaatiota. Se on räjähtävää, ilkkuvaa, maagisen kaunista, mutta modernia. Kuulen tässä myös Beethovenin vaikutusta.”

Lindbergin viulukonserttoa on mahdollisuus kuulla Kuusiston tulkitsemana myös muun muassa Barcelonan ja Katalonian kansallisen sinfoniaorkesterin, Kuopion kaupunginorkesterin, Pori Sinfoniettan, Tapiola Sinfoniettan ja Oulu Sinfonian kanssa [2008]. ”Koska siinä ei ole lainkaan lyömäsoittimia eikä kirkkaita vaskisoittimia, ei tarvita niin isoa orkesteria. Hienoa, että tämän voi toteuttaa pienemmälläkin kokoonpanolla kuin mitä Tampere Filharmonia on. Sellaisia viulukonserttoja on suhteellisen vähän.”

Konsertto on syntynyt Mozart-juhlavuoden kunniaksi. Kuusisto kuuleekin siinä samankaltaisuutta esimerkiksi Taikahuilun vapaamuurarien kuoron ja Papagenon aarian kanssa. Myös Mozartin ajan pienehkö kokoonpano on selkeä viittaus säveltäjään.

Liika harjoittelu voi pilata konsertin

Kuusisto myöntää, että Lindbergin viulukonsertto on vaikea soittaa. ”Olen näpräillyt viulua paljon, sitä joutuu harjoittelemaan hirveästi.”

Konserttia edeltävänä iltapäivänä ei kuitenkaan enää kuulu soittaa koko konserttoa läpi. ”Jos alan tässä vaiheessa käydä hotellihuoneessa vielä joka paikan uudelleen, siitä voi tulla este vapautumiselle. Konsertista tulee silloin nopeasti suorittamista.”

Kuusisto ei täysin allekirjoita sitä, että musiikin pitäisi kuulostaa helposti soitetulta. ”Lindbergissä on hiukan samaa kuin Beethovenissa: jos soittaa niin, että se kuulostaa helpolta ja leikkisältä, menetetään paljon. Musiikissa on oltava kitkaa, kun orkesteri vyöryy päälle. Orkesterin viuluista kuuluu kahdeksan asiaa eikä kaksi, kuten yleensä. Joutuu tosissaan tekemään työtä, jotta viulusolistin soitto kuuluu. Tämä on oikeastaan dramaturginen teko.”

Soittajan johtajan taidot?

Kiinnostaisiko Kuusistoa siirtyä jossakin vaiheessa kapellimestarin korokkeelle?

”Viulun kanssa olen sitä tehnytkin, joten olen antanut jo pikkusormeni asialle. Mieleeni on kyllä tatuoitu ’älä’. Ehkä viiden vuoden kuluttua orkesterin johtaminen saattaa alkaa kiinnostaa, mutta jos silloin olen tosissani, suoritan kyllä ensin viisi tai kuusi vuotta kapellimestarin opintoja. Asiassa on se surullinen puoli, että kun on taitava soittaja, tulee vallanhalua eikä soittajan taidoilla osata johtaa. Kapellimestarin musikaalisuus on omaa lajiaan, orkesterihan on oma erityinen instrumenttinsa.”

Kuusisto myöntää pilke silmäkulmassa, että kapellimestarin työssä on omat houkutuksensa: ”Ei tarvitse harjoitella soittoa, on kiva määräillä ja palkat ovat kaksi tai kolme kertaa isommat kuin soittajilla.”

Kuusiston suuri suosikki, sukupolvensa yksi tunnetuimmista viulisteista, Maxim Vengerov on joutunut lopettamaan soittamisen rikottuaan olkapäänsä. ”Luin netistä, että hän ryhtyy kapuksi. En sitten tiedä, miten hän johtaa olkapäällään orkesteria,” Kuusisto ihmettelee.

Matkalaukkuelämää

Kuusisto kulkee viuluineen jatkuvasti maailmalla. Hän on soittanut Afrikkaa lukuun ottamatta kaikilla mantereilla. Tärkeä esiintyminen on muun muassa isän, Ilkka Kuusiston 75-vuotisjuhlissa [2008], ja heti sen jälkeen hän lähtee virolaisen kapellimestarin Anu Talin kanssa Dűsseldorfiin. Kevään 2008 ohjelmassa ovat myös esiintymiset Italiassa, Alabamassa, Lontoossa, Malagassa ja Tukholmassa, minkä jälkeen hän pääsee kotiin hengähtämään. Kesäkuun alussa hän matkustaa Japaniin.

Entä vappu? Ennättääkö Kuusisto juhlia vappua? Hän on sattumalta jälleen Tampereella ja harjoittelee Tampereella asuvan kanteletaiteilija Eva Alkulan kanssa Tokion, Dublinin ja Tuusulanjärven festivaalin [nyk. Meidän Festivaali] konsertteja varten.

Miten viulisti rentoutuu? Soittamalla? ”Istun lentokoneessa, kuuntelen ja kirjoitan musaa. (nauraa) Olen itse asiassa siitä onnellisessa tilanteessa, että asun alueella, jossa asuu lauma kavereita ympärillä. On tärkeää, että voi purkaa matkojen kokemuksia, purkaa tunnelmat ystävien kanssa. Vietän siis mielelläni aikaa laatuseurassa.” Yhdeksi harrastuksekseen Kuusisto myöntää myös musiikkinäytteiden etsimisen Internetistä, esimerkiksi YouTubesta.

Rock-musiikki on lähellä modernia klassista

Pekka Kuusisto näkee klassisen musiikin tilan hyvänä. ”Nykyään musiikista saa helposti tietoa esimerkiksi juuri Internetin kautta. Sinfoniaorkestereiden kävijämäärät ovat kasvussa, myös modernin musiikin osalta. Moderni musiikki ei ole enää mikään kauhea mörkö. Jos olen esimerkiksi soittamassa Rinneradion kanssa, on todennäköistä, että sama yleisö siirtyy kuuntelemaan minua sinfoniaorkesterin kanssa, ainakin jos kyseessä on moderni musiikki.”

Kuusiston mukaan rockin ja modernin klassisen musiikin välinen ero ei ole suuri. Eipä siis ihme, että esimerkiksi Radioheadin esikuvana on ollut muun muassa koruttomia rytmisiä leikkejä musiikissaan usein käyttänyt ranskalaissäveltäjä Olivier Messiaen.

Näkeekö monipuolinen muusikko musiikin eri tyylilajien välillä arvoeroa? ”Olen sitä mieltä, että pitää tehdä keskittyneesti omaa hommaansa, tehdä sellaista musiikkia, josta välittää. Tunne ja sisältö ovat tärkeintä. Tunne elää musiikissa, mutta musiikki voi myös ärsyttää. Tämä tällainen onkin juuri osa soittajan tehtävää: välittää tunteita ja ärsyttää. Myös kertaus on muuttumisen muoto, ei aina tarvitse tehdä erilaista.”

 Improvisaatio on valmiutta aistia

Kuusisto esiintyy mielellään erityyppisissä kokoonpanoissa. Tampere Biennalessa 2008 hän soittaa Lindbergin viulukonserton lisäksi musiikkia ja animaatiota yhdistävän Pepe Deluxén ja norjalaisen etnofuusiojazzryhmä Poingin kanssa. Esimerkiksi Poingissa soittimina ovat harmonikka, saksofoni, kontrabasso, kitara ja viulu, ei kuitenkaan sähköviulu. Kuusisto soittaa crossover-musiikkia samalla Suomen Kulttuurirahaston omistamalla Giovanni Battista Guadagnini -viululla (1754) kuin klassistakin, siihen vain lisätään mikrofoni. ”Musiikissa on tärkeää löytää hyviä yhdistelmiä, ei se, että soitetaan rumpukomppia ja viulua yhdessä.”

Kuusiston mukaan valmiit bändit haluavat harvoin ottaa ulkopuolisia esiintyjiä mukaan. Asiaa auttaa, jos tuntee jonkun bändistä entuudestaan. Jos bändissä on improvisatorinen ote, portit ovat helpommin auki vierailijoille.

Mitä ajattelet improvisaatiosta ylipäätään? ”Kyllä se merkitsee paljon. Improvisaatio tekee elämästä musiikin kanssa pohjimmiltaan helpomman. Oli helppoa hypätä esimerkiksi Poingin mukaan.  Improvisaatio on valmiutta aistia ja sitä, että pystyy hyödyntämään omaa muusikkopersoonaansa.”

Punainen mekko

Kuusisto on toiminut vuodesta 1999 Tuusulanjärven kamarimusiikki -festivaalin [nyk. Meidän Festivaali] taiteellisena johtajana. Vuonna 2008 ehkä erikoisinta festivaalilla on korealaissyntyisen suunnittelijan Aamu Songin Reddress (Punainen mekko), joka kuuluu nykyään Designmuseon kokoelmiin.

Reddress on paitsi taidetta, myös laulajan/soittajan puku ja estradi. Puvun sisälle mahtuu yksi esiintyjä, ja yleisö menee esiintyjän ympärille, kirjaimellisesti mekon taskuihin istumaan tai makaamaan. Puvun mitat ovat 550 metriä kangasta, 238 katsojaa, halkaisija 20 metriä ja korkeus kolme metriä. Se painaa yli 3000 kiloa. Esimerkiksi Tampere-talon isoon saliin sitä ei voisi tuoda. Tuusulanjärven kamarimusiikissa sopiva konserttipaikka löytyi Puolustusvoimien Taistelukoulusta.

Kuusisto ihastui pukuun vuonna 2007 Designmuseossa, jossa hän ja laulaja Anna-Mari Kähärä käyttivät sitä estradinaan kahdessa konsertissa. ”On upeaa, että esiintyjä ja yleisö voivat olla yhtä. Siinä loikoillaan saman helman alla. Jo hehkuvan punainen väri aiheuttaa herkistyneen tilan.”

Tuusulanjärvellä vuonna 2008 Reddress-konsertteja oli kolme: lastenkonsertti, kamarikuoro Grex Musicuksen rakkauslaulujen konsertti ja Edith Södergranin ja Elmer Diktoniuksen runoihin perustuva konsertti. Esimerkiksi kuorokonsertissa kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki oli puvun sisällä ja kuoro ja yleisö hänen ympärillään. Pekka Kuusisto itse soitti runokonsertissa.

Festivaalilla hän urakoi noin kaksi konserttia päivässä. ”Tarvitaan paljon hyvää tahtoa, jos haluaa järjestää tällaista festivaalia. Oluttelttaa en paikalle halua, vaikka se rahaa ja yleisöä toisikin. Lipun hintaa ei voi pistää sataan euroon, vaikka monet esiintyjät ovat huippunimiä. Mezzosopraano Anne Sofie von Otter suostui tulemaan sillä ehdolla, että hän pääsee esiintymään Ainolaan.”

Pia Hyttinen

Kuvassa Reddress, Marjukka Riihimäki, kamarikuoro Grex Musicus ja yleisö

Kuva: Maarit Kytöharju / Meidän Festivaali

Julkaistu Salkassa nro 1/2008.

Tuusulanjärven kamarimusiikki on ollut vuodesta 2011 alkaen nimeltään Meidän Festivaali.

http://www.ourfestival.fi

http://www.tamperefilharmonia.fi

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s